Taloustiede loi talouskriisin
Usein on väitetty, että kukaan ei pystynyt ennustamaan nykyistä talouskriisiä. Kuitenkin maailmalla monet valtavirrasta poikkeavat taloustieteilijät olivat varoittaneet kriisistä jo kauan etukäteen. Merkittävä syy talouskriisiin on markkinauskovaisessa talousteoriassa, joka on ollut lähes yksinvaltaisessa asemassa päättäjien ja median keskuudessa.
Tutkija Lauri Holapan mielestä tätä merkillistä ilmiötä ymmärtää paremmin, kun kurkistaa historiaan.
Holappa on työskennellyt Helsingin yliopiston valtio-opin laitoksella rahoitusmarkkinakysymysten parissa. Hän vetää Suomen Attacin rahoitusmarkkinaprojektia.
- Ennen 30-luvun suurta lamaa ei ollut varsinaista talouspolitiikkaa. Valtiolla oli vähäinen yövartijan rooli. Ajateltiin, että vapaat markkinat on paras ratkaisu. Tänään samankaltainen uusliberaali talousteoria on valtavirran taloustiedettä, sanoo Lauri Holappa.
- Suuri taloudellinen vapaus johti suureen taloudelliseen kriisiin 30-luvulla.
Silloin päättäjät päättivät, että ei enää koskaan näin. Taloustieteilijä Keynes osoitti, kuinka täyin vapaat markkinat johtavat lamaan. Niin sitten maailmansodan jälkeen pikkukaupunki Bretton Woodsissa USA:ssa neuvoteltiin tärkeä sopimus, jolla säädeltiin maailmantalouden kulkua.
- Valuuttakeinottelun sijaan tulivat kiinteät valuuttakurssit. Talouspolitiikan ajattelutapa ja rakenteet muuttuivat. Alkoi hyvinvointivaltion rakentamisen aika. Kaikki suosivat julkisen talouden kasvua ja säätelyä. Luotiin rajoituksia rahamarkkinoiden ja yritysten kansainvälistymiselle. Ideologisen oikeiston ja elinkeinoelämän talouspoliittinen liikkumavara oli pieni, kun Itä-Euroopan maat olivat siirtyneet komentokommunismiin.
Oikeiston vastaisku
Mutta vähitellen ideologinen oikeisto voimistui 70- ja 80-luvuilla. Yksi poliittinen virstanpylväs löytyy jo 60-luvulta USA:sta: Nixon voitti vaalit 1968. Kolme vuotta myöhemmin USA romutti Bretton-Woods järjestelmän.
- Dollari päästettiin kellumaan. Niin muidenkin valtioiden oli pakko luopua kiinteistä valuuttakursseista. Pääomien kontrollia alettiin vähä vähältä löysätä kaikkialla.
Ronald Reagan ja Margaret Thatcher olivat tämän talouspoliittisen kehityksen tunnetuimpia edustajia 80-luvulla.
- Uusliberalismin teorian mukaan mahdollisimman vapaat markkinat ovat parhaat markkinat. Teorian mukaan valtion puuttuminen markkinoiden toimintaan haittaa markkinoiden tehokkuutta. Valtion tehtäväksi katsotaan lähinnä vakaa rahantarjonta. Uusliberalismin teorian mukaan vapaat markkinat eivät voi joutua kriisiin, selvittää Lauri Holappa.
Kriisistä kriisiin
Holapan mukaan on hyvä muistaa, että jo ennen nykyistä kriisiä kansainvälisessä taloudessa on ollut useita kriisejä ja lähellä piti tilanteita myös viime vuosikymmeninä: musta maanantai 1987, jolloin pörssikurssit romahtivat rajusti maailmalla, 1990-luvun lama, Aasian talouskriisi ja vuoden 2000 IT- kupla.
Joku on todennut, että vapaa markkinatalous merkitse sitä, että vapaa kettu saa nauttia vapaudesta vapaassa kanatarhassa.
- Viime vuosikymmenen kansainvälistä taloustilannetta on leimannut keinottelu, voimakas velkaantuminen ja hidas kansantuotteen kasvu. Huomattava osa kysynnän kasvusta on perustunut velkaan. Vaikka velkarahaa on ollut liikkeellä huimasti, se ei ole vaikuttanut tuotantoon juuri lainkaan.
- Esimerkiksi BKT eli kansantuote on kasvanut Yhdysvalloissa vain alle parin prosentin vauhtia viimeisen 20 vuoden aikana. Mutta osakkeiden hinnat Yhdysvalloissa ovat nousseet noin 7 prosenttia. Rahamarkkinoilla on tapahtunut paljon kehitystä, jolla ei ole ollut mitään yhteyttä reaalitalouteen eli tuotantoon. Velkarahaa on käytetty hyvin paljon arvopapereilla spekuloimiseen, keinotteluun eli on haettu nopeita voittoja.
Syveneekö lama?
Lauri Holapan mukaan maailman taloustilanne on hyvin vakava. Kun muutokset ovat olleet lähinnä kosmeettisia, hän uskoo laman syvenevän entisestään.
- Nyt kun velkaa ei enää hevin myönnetä, kysyntä pienenee ja työttömyys kasvaa. Syntyy inflaation vastakohta eli deflaatio. Kun ensin asuntojen hinnat laskevat, asuntoja ja arvopapereita myydään paniikissa yhä halvemmalla. Lainansaanti vaikeutuu entisestään, kun vakuusarvot laskevat. Kun yritykset eivät saa lisälainaa, tuotanto vähenee, laajentuminen lakkaa ja investoinnit jäädytetään. Valtio ja kunnat alkavat leikata menojaan, joka heikentää kysyntää ja niin edelleen.
Suomessa on jo pitkään toistettu, että vain yhdenlainen talouspolitiikka on mahdollista. Valtavirran taloustiede on ollut lähes yksinvaltaisessa asemassa.
- Vallitseva taloustiede on esitetty puolueettomana, teknisenä, tehokkaana ja järkevänä talouspoliittisen päätöksenteon apuvälineenä. Sitä ei ole pidetty ideologisena, vaikka siihen sisältyy paljon oikeistolaista ideologiaa. Veroasteen lasku ja julkisen talouden alasajo ovat tästä hyviä esimerkkejä.
- Uusliberalismin voima näkyy ennen kaikkea siinä, että vaikka kriisi on näin syvä, silti ei ole tehty mitään oleellisia korjauksia talouspolitiikan kurssiin. Monet ovat hyötyneet hyvin paljon uusliberaalisesta talouspolitiikasta. On siis kysymys myös vallasta.
USA:n entinen ulkoministeri Henry Kissinger totesi asian näin: ”Se joka hallitsee rahaa, hallitsee maailmaa”.
Veikko Tarvainen
Kolmannen asteen hulluus eli Talouden kauneuskilpailut
Riippumatta reaalitalouden kehityksestä arvopaperimarkkinoilla merkitystä on sillä, mitä muut uskovat merkitykselliseksi sijoituskohteeksi. Silloin saa nopeita voittoja. Taloustieteilijä Keynes luonnehti tätä päättelyketjua kolmannen asteen hulluudeksi, kertoo tutkija Lauri Holappa.
- Sijoittajan on arvattava, mitä muut sijoittajat ajattelevat. Sijoittajan on kyettävä olettamaan, mitä muut sijoittajat olettavat keskimäärin sijoittajien olettavan. Keynes rinnasti tällaisen toiminnan 1900-luvun alun sanomalehdissä ilmestyneisiin kilpailuihin. Niissä oli paljon naisten kuvia. Kilpailijoiden ei pitänyt valita naisista kauneinta, vaan se, jota muut pitävät kauneimpana. Tämä pakotti kilpailijat pohtimaan, mitä keskimääräinen mielipide olettaa keskimääräisen mielipiteen olettavan.
- Tällainen pitkä, sekava olettamusketju ei ole kaikkein järkevintä talouden hoitoa, sanoo Lauri Holappa.
Veikko Tarvainen
Kiteet 10/2009
|