Joogaohjaaja - Toimittaja
Ryhtyisinkö ympäristöpakolaiseksi?
Eläköön snadimpi stadi
Vietin pääsiäisen Helsingissä. Suurin osa autonomistajista oli kaasuttanut muualle. Oli hienoa, kun kaupungilla saattoi vapaasti hengittää raitista ilmaa. Oli nautinnollista liikkua ilman ruuhkastressiä. Korvat ja ennen kaikkea mieli saivat levätä, kun ei kuulunut rakentamisen ja liikenteen melua.
Mitä jos ottaisimme tavoitteeksi pienemmän pääkaupungin, joka olisi selvästi vähemmän autoistunut? Se olisi paljon inhimillisempi paikka ja sen ansiosta syntyisi monenlaista taloudellista säästöä.
Olen asunut Helsingissä 50 vuotta. Yhä useammin mietin ympäristöpakolaiseksi ryhtymistä eli muuttamista inhimillisempään ympäristöön.
Veikko Tarvainen
HS 15.4. 2009
|